Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta uudelle perustettavalle hallinnontasolle, hyvinvointialueille, vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialueita muodostetaan 21. Lainsäädäntö uudistusta koskien tuli voimaan 1.7.2021, kun eduskunta hyväksyi paketin. Hyvinvointialueiden asioista valitaan päättämään aluevaltuustot. Ensimmäiset aluevaalit käydään 23.1.2022. Olen ehdolla koska:
KYLLÄ SOTE YHTÄ NAISTA KAIPAA – SELLAISTA, JOKA PUOLUSTAA LIIKUNTAA!
- Sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä tulee siirtää ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen vaiheeseen.
- Liikunta on parasta lääkettä terveydelle ja hyvinvoinnille!
- Palveluiden tulee olla yhteen sovitettuja, hoitoketjujen sujuvia ja ihmisten tulee saada tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut oikea-aikaisesti
- Ihmiset saatava jonoista hoitoon esim. palveluseteliä ja maksusitoumusta hyödyntämällä. Ihmisten pitäminen jonoissa maksaa ja terveysongelmat ehtivät pahentua. Varmistetaan henkilökunnan saatavuus ja alan houkuttelevuus.
- Yksityinen ja kolmas sektori on otettava vahvasti mukaan palveluiden tuottajiksi
- Tämä tarkoittaa usein parempaa laatua, säästöjä kustannuksissa ja lyhyempiä jonoja. Asiakkaan valinnanvapautta tulee tulevaisuudessa vahvistaa.
- Ei maakuntaverolle, kyllä tarkalle taloudenpidolle
- Maakuntaveron käyttöönotto johtaisi hyvin todennäköisesti siihen, että kokonaisveroaste nousee. Käytännössä maakuntien verotusoikeus vaatisi täydellisen veroremontin, kun valtion ja kuntien rinnalle tulee uusi verosäätäjä. Tarkka kustannusten ja hoidon tulosten seuranta tulee ottaa uuden hv-alueen toiminnan perustaksi.
- Pelastustoimen osalta uudistuksessa tavoitteena tulee olla ihmisten ja yhteisöjen sekä koko yhteiskunnan turvallisuuden paraneminen
- mahdollistetaan valtakunnallisesti yhtenäisen järjestelmän toiminta häiriötilanteissa, suuronnettomuuksissa ja poikkeusoloissa
- huolehditaan vasteajoista
- säilytetään ensihoito osana pelastustointa (isot synergiaedut)
- turvataan sopimuspalokuntajärjestelmän rooli hyvinvointialueilla (merkitys pelastustoimen palveluiden tuottajana ei tule vähenemään)
FAKTOJA UUDISTUKSESTA
Mitkä palvelut siirtyvät hyvinvointialueille?
- sosiaalihuollon palvelut, esimerkiksi vanhuspalveluiden kotipalvelu ja kotihoito, vammaispalvelut, oppilashuolto (koulukuraattorit, psykologit), lastensuojelu, päihde- ja mielenterveystyö, sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta
- terveydenhuollon palvelut, esimerkiksi terveyskeskusten palvelut, hammashuolto, erikoissairaanhoito
- pelastustoimi.Hyvinvointialue päättää, mitä palveluita se tuottaa itse ja mikä osa palveluista annetaan yksityisen tai kolmannen sektorin hoidettavaksi. Lain mukaan hyvinvointialueen pitää kuitenkin itse tuottaa sote-palveluita. Kaikkea tuotantoa hyvinvointialue ei voi siirtää yksityiselle sektorille.
Erityistason palveluiden turvaamiseksi muodostetaan viisi yhteistoiminta-aluetta. Alueet pohjautuvat voimassaoleviin erityisvastuualueisiin (erva).
Mitä tapahtuu sosiaali- ja terveydenhuollossa?
- Siitä, miten sote-palvelut jatkossa järjestetään, vastaa jatkossa hyvinvointialue, ei siis enää kunta tai sairaanhoitopiiri.
- Rajapinta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä poistuu ja jatkossa ollaan ”yhden katon alla”
- Tietojärjestelmien kokonaisvaltainen yhteensovittaminen on yksi sote-uudistuksen tärkeimmistä tavoitteista (esim. eri kuntien henkilöstöjärjestelmät)
- Varsinais-Suomessa edessä on historiallisen suuri asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämisurakka. Maakunnassa on peräti 41 erillistä sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmää.
- Sairaanhoitopiirit lakkautetaan
Mitä tapahtuu pelastustoimessa?
- Pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille siirrytään kunnallisesta rahoituksesta valtion talousarviorahoituksen piiriin (450 miljoonan euron kuntarahoitus siirtyy hyvinvointialueille)
- Pelastustoimen palveluita parannetaan tehostamalla kansallista strategista ohjausta
- Tavoitteena on:
- vahvistaa pelastustoimen järjestelmän kykyä toimia tehokkaasti valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti
- mahdollistaa valtakunnallisesti yhtenäisen järjestelmän toiminta häiriötilanteissa, suuronnettomuuksissa ja poikkeusoloissa.
- että lähipalveluverkosto on riittävän hyvä ja laaja: Palvelu riittävän tehokasta ensivaiheessa.
Miten uudistuksen valmistelu tapahtuu?
Uudistuksen valmistelu toteutetaan väliaikaisilla valmisteluelimillä (Vate). Alueet sopivat väliaikaisista valmisteluelimistä. Vatet vastaavat toiminnan ja hallinnon käynnistämistehtävistä kunnes aluevaltuustot aloittavat. Vatet koostuvat nykyisten työnantajaorganisaatioiden viranhaltijoista. Vaten rinnalle on perustettu poliittiset seurantaryhmät.
Väliaikaisten valmisteluelinten tehtävänä on yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa selvittää siirtyvä henkilöstö, irtain ja kiinteä omaisuus, sopimukset sekä selvittää hallintoasiat ja it-järjestelmät, päättää vuosien 2021 ja 2022 talousarvioista sekä järjestää aluevaalit.
Uudistus lukuina
Hyvinvointialueille siirtyvän henkilöstön osalta Varsinais-Suomi on toiseksi suurin. Hyvinvointialueelle siirtyy henkilöstöä 20 707 ihmisen verran, josta sote-henkilöiden osuus on 20 320 ja palo- ja pelastustoimen henkilöstön osuus 387.
Varsinais-Suomessa on kaikkiaan 28 eri järjestäjätahoa (vrt. Pirkanmaa 21). Valmisteluaikataulu tulee olemaan varsin kireä alueilla, joissa järjestäjiä on paljon. Kaikkiaan hyvinvointialueille siirtyy henkilöstöä 212 520 ihmisen verran (sote 205 864 ja palo- ja pelastustoimi 6 656).
Hyvinvointialueen rahoitus
Varsinais-Suomessa hyvinvointialueelle siirtyvät kustannukset ovat yhteensä 1,8 miljardia euroa. Per asukas tämä tarkoittaa 3 774 euroa.
Aluevaalit
Aluevaalit käydään 21 hyvinvointialueella 23.1.2021. Vaaleja ei järjestetä Helsingissä. Vuodesta 2025 alkaen vaalit järjestetään yhdessä kuntavaalien kanssa. Ensimmäiset aluevaltuustot aloittavat 1.3.2022. Aluevaltuustoihin valittavien valtuutettujen määrä perustuu hyvinvointialueen asukaslukuun. Varsinais-Suomessa valtuuston koko on 79 valtuutettua.