Liikkumattomuus tai liian vähäinen liikkuminen käyvät hyvin kalliiksi inhimillisesti ja taloudellisesti. Liikkumattomuuden kustannukset ovat vuositasolla arviolta yli 3 miljardia euroa. Varsinais-Suomen osalta tämä tarkoittaa laskennallisesti vähintään 261 miljoonaa euroa vuodessa.
Vain noin kolmannes lapsista ja nuorista sekä aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Ikäihmisten kohdalla osuus on vain muutama prosentti ja toimintarajoitteisten osalta vielä vähemmän. Tällä on merkittäviä vaikutuksia kansanterveyden ja -talouden näkökulmasta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Liikunnalla on keskeinen rooli ennaltaehkäisevässä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Käypä hoito -suosituksen mukaan liikunnan tulee kuulua hyvin monen eri sairauden hoitoon.
Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Kunnat kuitenkin vastaavat jatkossakin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävistä, kuten liikuntapalveluista. Tämä luo haasteita liikunnan edistämiselle. Pelkona on ollut, että kunnissa motivaatio terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle heikkenee. Toimivien yhteistyökäytänteiden rakentaminen kuntien ja hyvinvointialueiden välille onkin äärimmäisen tärkeää.
Elintapaohjaus, johon luetaan mukaan liikuntaneuvonta, on yksi tärkeä keino edistää väestön hyvinvointia. Sote-uudistuksessa on varmistettava liikuntaneuvonnan palveluketjujen saumaton toiminta hyvinvointialueiden ja kuntien välillä. Asiakas- ja palveluohjauksen tulee olla toimivaa: Sote-alan ammattilaisen tulee ohjata ihminen oikeanlaisen palvelun äärelle oikea-aikaisesti.
Toinen toimiva keino, erityisesti ikäihmisten kohdalla, voisi olla liikunnan palveluseteli, jolla käyttäjä voi hankkia liikkumisen palvelun haluamaltaan palveluntuottajalta. Turussa on parhaillaan käynnissä harrastesetelipilotti vitosluokkalaisille. Hankkeesta saadaan laaja-alaista tutkimustietoa lasten liikkumisesta sekä keinoista, joiden avulla lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta voidaan kuntatasolla lisätä.
Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve kasvaa. Sote-uudistuksella on erityisen merkittäviä vaikutuksia iäkkäiden ihmisten palvelutarpeisiin vastaamisessa ja tarpeiden syntymisen ehkäisemisessä.Erikoissairaanhoidon ja vaativien erityispalveluiden tarve ja kustannukset pienenevät, jos toimintakyvyn ongelmiin puututaan riittävän aikaisin.
Urheiluseuroilla ja liikuntaa järjestävillä yhdistyksillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin edistämistyössä sekä yksityisinä palveluntuottajina. Uudistuksen jälkeen järjestöt toimivat yhteistyössä sekä kuntien että hyvinvointialueiden kanssa. Kunnat huolehtivat jatkossakin seurojen ja yhdistysten avustuksista eri toimialoilla, tarjoavat tiloja ja ohjaavat kuntalaisia järjestöjen toiminnan piiriin. Kuntien mahdollisuudet tukea urheiluseuroja ja yhdistyksiä eivät saa heiketä uudistuksessa.
Sote-uudistuksessa kuntien aktiivinen toiminta asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on suunniteltu varmistettavan ottamalla käyttöön valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin. HYTE-kertoimen tarkoituksena on, että kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. HYTE-kertoimen avulla jaettavan summan tulee olla riittävän suuri todellisen kannustinvaikutuksen saamiseksi.
Tulevassa uudistuksessa kaikista tärkeintä on varmistaa selkeä vastuunjako, toimiva tiedonkulku ja tiivis yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyölle kuntien ja hyvinvointialueiden välille. Liikunta on parasta lääkettä hyvinvoinnille! Liikunnan edistäminen on varmistettava myös uudistuksen jälkeen.
Sini Häkkinen (kok)
Turun liikuntalautakunnan puheenjohtaja
